Keski-ikäisen miehen sielunmaisema ei ole jäyhä eikä tunteeton, vaan sensuelli tai jopa romanttinen. Jouko Lempisen näyttely Rakastan naisia niin kuin itseäni on toisenlainen lähestyminen keski-ikäisen miehen sieluun.
Jouko Lempisen mieskuva on esillä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa Helsingissä:
Seksuaalisuus, intohimo, rakkaus, erotiikka
Näyttelyn mieskuva on itsekeskeinen, muttei narsistinen. Keski-ikäisen miehen intohimo on sekä omakohtaista että myös toisen kautta katsottua. Onko kosketus omaa vai onko käsi toisen? Eroottisuus, läheisyys ja intohimo kohdistuvat kuvan sisälle ja kuvasta ulos. Nainen, naiset ovat mukana tekijän omakuva-teoksissa katsojina ja osallistujina.
Näyttelyssä intohimon kohde on nainen - mekot
Pimenevän illan tuulessa leijuu maiseman yllä vaalea mekko. Keskipäivän aurinko lämmittää keltaista. Mekot, naiset viettelevät katsojaa muodoillaan ja väreillään. Mekko on palvonnan kohde, maalauksen kohde, intohimon kohde - ei objekti. Mies on intohimoisena vesi kielellä valmiina hellyyteen ja nautintoon.
Rakkaus on ihmisen perustarve. Edes kerran elämässä se pitää kohdata. Miksi se on niin harvoin mahdollista? Useimmiten vika on miehessä, vaikka kyse on kohtaamisen ongelmasta. Sillä äijätkin osaavat.
Näyttelykokonaisuus Galleri Pirkko-Liisa Topeliuksessa koostuu kahdesta toisiinsa sitoutuvasta teemasta. Omakuvat ja mekot ottavat kontaktia toisiinsa. Miehen avoin halu paljastuu, mutta naiset piiloutuvat mekkojen sisälle.Mekot ja omakuvat ovat valmistuneet 2009. Omakuvat ovat selkeä jatkumo aiempiin henkilökuviin. Mieskuva, tunne niissä on erittäin subjektiivinen ja liittyy elämäntilanteeseen, mutta pyrkimys niissä on kuitenkin myös yleinen. Miehestäkin (kaikistako?) voi tuntua myös tältä. Mekkojen maalaaminen on ollut naisen, naisten maalaamista mekkojen sisälle. Kun omakuvien tekeminen on meditatiivista, niin mekkojen maalaaminen on ollut leikittelevän kevyttä, Rakastavaa.
Jouko Lempisen Rakastan Naisia niinkuin itseäni Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Helsingissä 3.11 – 29.11.2009
